Aamulehti posted:Suomi romahtaisi sodassa jopa muutamassa päivässä 02.12. - 22:25 (Luotu: 22:18) Nato: Entinen kansliapäällikkö Matti Ahola haluaa Natokeskustelun kovat faktat pöytään Päiviä, kenties viikkoja. Niin pitkään Suomen puolustusvoimat pärjäisi yksin modernissa sodassa voimakasta vihollista vastaan. - Puhutaan päivien, korkeintaan viikkojen kestävyydestä. Sen jälkeen on saatava apua ulkomailta. Avun varmistamiseksi meillä ei ole mitään järjestelmää, sanoo puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola. Presidentti Tarja Halonen sanoi runsas viikko sitten, että liittoutumiselle ei ole mitään perustetta. Ahola haluaa Nato-keskustelun pöytään kovat faktat. Yksi fakta on, että 350 000 miehen heikosti varustetusta reservistä ei olisi juuri hyötyä niissä konflikteissa, joita pidetään todennäköisimpinä. Nykysodissa yhteiskunta pannaan polvilleen nopeilla ilmaiskuilla. Suomi on yli kymmenen vuotta varustautunut tällaiseen niin sanottuun strategiseen iskuun. Suomi Nato-riippuvainen Ilmavoimille on hankittu pääaseeksi Hornet ohjuksineen, maavoimille raskas raketinheitin. Näillä kaupoilla puolustuskyvystä on tehty Nato-riippuvaista. - Hornetiin voi ladata kerralla 10-12 ohjusta. Kun koneita on 63, teoriassa huomattava osa Suomen ohjuksista on kerralla koneissa kiinni. Ensimmäisen täyslaukauksen jälkeen on ohjuksia saatava nopeasti lisää jostakin Nato-maasta, muilla niitä ei ole, Ahola kärjistää. Euroopan Nato-mailla on esimerkiksi tarvittavia tutkaohjuksia varmuusvarastoissaan runsaat 7 000 kappaletta. Natolla on sopimus, miten ohjukset jaetaan kriisissä. - Siinä tilanteessa Naton sopimukset kieltävät antamasta Suomelle ensimmäistäkään, Ahola sanoo. Poikkeuksen Nato voisi tehdä vain yksimielisellä, ehkä kuukausia kestävällä päätöksellä. Myös maavoimien pääaseen raskaan raketinheittimen ammukset saadaan Nato-maista. Varastossa on vain satoja. - On sataprosenttisesti Naton päätös, ovatko ilma- ja maavoimiemme pääaseet pitkittyvässä kriisissä käyttökelpoisia. Varastot vanhenevat 2012 Entä, jos kuitenkin alkaisi perinteinen maasota? Eikö ruutia, kranaatteja ja tykinammuksia ole puolen vuoden taisteluun, ja eikö kotimainen asetuotanto voida käynnistää kolmessa kuukaudessa? Näin oli joskus. Nykyiset varastot vanhenevat vuonna 2012. Sen jälkeen isoja varastoja ei aseteknologian kehityksen vuoksi enää ole. - Kotimaisessa omistuksessa ei ole enää edes ruutitehtaita, Ahola sanoo. Suomesta on tehty riippuvainen ulkojäsen Nato-maiden tuotanto- ja huoltoketjussa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk) on ehdottanut vaihtoehdoksi sissiarmeijaa. - Sissiarmeijan teho alkaa purra vasta, kun vihollinen päästetään syvälle maahan. Silloin ei kukaan ole turvassa, kaikkein vähiten siviilit. Kyllä tällainen asekätkentäromantiikka on aikansa elänyttä, Ahola sanoo. - Tuotantolinjalta on alkanut tulla uusia strategisia pommittajia. SU-27- ja MiG 29 -hävittäjien modifioituja malleja tulee vuosittain muutama kymmenen laivuekäyttöön. Ne vastaavat suorituskyvyltään meidän Hornetejamme. Matti Ahola Syntynyt 1943. Kenraaliluutnantti evp. Toiminut muun muassa puolustusministeriön kansliapäällikkönä 2001-2005 ja ilmavoimien komentajana 1995-1998. Aktiivinen keskustelija ja taustavaikuttaja puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa. Väittää, että Suomi kestäisi yksin sodassa ainoastaan päiviä, korkeintaan muutamia viikkoja. Suomalainen osaaminenkaan ei pelasta, sillä venäläisen kaluston ja koulutuksen laatu kohenevat arvioita nopeammin. Muistuttaa, että Suomen nykyiset asevarastot vanhenevat 2012. Taneli Heikka Alma Media, Helsinki
Aamulehti posted:Armeijan ammusvarastot eivät ole Nato-kelpoisia 19.12. - 23:19 (Luotu: 21:54) Ruuti: Varastorakennuksista 80 prosenttia on kevytrakenteisia vajoja; räjähteet kärsivät kosteudesta ja lämpötilaeroista Puolustusvoimien pahasti ränsistyneissä räjähdevarastoissa kytee aikapommi. Varastojen kokonaispinta-alasta 80 prosenttia on kevytrakenteisia, maanpäällisiä ja kylmiä. Niissä lämpötila vaihtelee voimakkaasti. - Osin hökkeleitä, kiteyttää pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston päällikkö, insinöörieversti Olli-Pauli Sarvaranta. - Meillä on vanhoja varastoja ainakin puolitoista tuhatta. Osa niistä on huonossa kunnossa. Meiltä löytyy yhä 1960-luvulla rakennettuja peltivarastoja. Lisäksi on myöhemmin pellitettyjä varastoja, jotka saattavat olla sodan ajalta. Varastointi ei ole läheskään länsimaisella tasolla. En usko, että yksikään Nato-maa toisi näihin varastoihin tavaraa. Väärin varastoidut räjähteet menettävät vähitellen toimintakykyään. Muun muassa ruuti vaatii tasaisen lämpötilan ympäri vuoden. Myös erilaiset sytytyskomponentit kärsivät kosteudesta. Parin vuoden takainen puolustusministeriön selvitys vaati varastojen peruskorjauksiin rahaa 20 miljoonaa euroa vuosina 2007-2011. Tälle vuodelle ei rahaa ole vielä herunut, ja ensi vuoden määräraha on eduskunnan käsittelyssä. Ammusvarastojen surkeasta tilasta on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Se on ollut käsittelyssä puolitoista vuotta. Suurkatastrofin uhka Sarvaranta näkee huonokuntoisissa varastoissa ainekset suuriin katastrofeihin. - On totta, ettei materiaali pidä tällaisesta varastoinnista. Mutta vielä suurempi ongelma on välitön onnettomuusriski, joka liittyy varastojen sijaintiin. Puolustusvoimat voi koska tahansa aiheuttaa jättikatastrofin, koska varastot ovat niin lähellä toisiaan. Vahingonteon lisäksi suuri vaara ovat metsäpalot ja sääolosuhteet, erityisesti salamat. Myös ajoneuvot ja esimerkiksi niiden oikosulut ovat riski. Jos sadan tuhannen kilon räjähdysainevarasto räjähtää, voi samalla mennä sileäksi 50 muuta varastosuojaa. Tilanne Ähtärissä vuosia sitten oli äärimmäisen tiukka. Räjähdyksessä meni silloin onneksi vain yksi varasto. Helppo maali Ammusvarastojen tila olisi helppo maali myös maahan kohdistuneessa strategisessa iskussa. - Jos tällainen isku kohtaisi Suomea, meiltä voitaisiin tuhota suuri osa puolustusvoimien räjähteistä parissa vuorokaudessa. Millä sitten sotaa käytäisiin? Sarvaranta kysyy. Hän ihmettelee, että samaan aikaan kun varastot rapistuvat, puolustusvoimat käyttää satoja miljoonia euroja strategisen iskun torjuntaan. Sarvaranta myöntää, että loput 20 prosenttia varastoista ovat hyviä. Ne ovat joko maapeitteisiä varastosuojia tai luolia. Anita Simola
Duke posted:Aamulehti posted: Suomi romahtaisi sodassa jopa muutamassa päivässä 02.12. - 22:25 (Luotu: 22:18) Nato: Entinen kansliapäällikkö Matti Ahola haluaa Natokeskustelun kovat faktat pöytään Päiviä, kenties viikkoja. Niin pitkään Suomen puolustusvoimat pärjäisi yksin modernissa sodassa voimakasta vihollista vastaan. - Puhutaan päivien, korkeintaan viikkojen kestävyydestä. Sen jälkeen on saatava apua ulkomailta. Avun varmistamiseksi meillä ei ole mitään järjestelmää, sanoo puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola. Presidentti Tarja Halonen sanoi runsas viikko sitten, että liittoutumiselle ei ole mitään perustetta. Ahola haluaa Nato-keskustelun pöytään kovat faktat. Yksi fakta on, että 350 000 miehen heikosti varustetusta reservistä ei olisi juuri hyötyä niissä konflikteissa, joita pidetään todennäköisimpinä. Nykysodissa yhteiskunta pannaan polvilleen nopeilla ilmaiskuilla. Suomi on yli kymmenen vuotta varustautunut tällaiseen niin sanottuun strategiseen iskuun. Suomi Nato-riippuvainen Ilmavoimille on hankittu pääaseeksi Hornet ohjuksineen, maavoimille raskas raketinheitin. Näillä kaupoilla puolustuskyvystä on tehty Nato-riippuvaista. - Hornetiin voi ladata kerralla 10-12 ohjusta. Kun koneita on 63, teoriassa huomattava osa Suomen ohjuksista on kerralla koneissa kiinni. Ensimmäisen täyslaukauksen jälkeen on ohjuksia saatava nopeasti lisää jostakin Nato-maasta, muilla niitä ei ole, Ahola kärjistää. Euroopan Nato-mailla on esimerkiksi tarvittavia tutkaohjuksia varmuusvarastoissaan runsaat 7 000 kappaletta. Natolla on sopimus, miten ohjukset jaetaan kriisissä. - Siinä tilanteessa Naton sopimukset kieltävät antamasta Suomelle ensimmäistäkään, Ahola sanoo. Poikkeuksen Nato voisi tehdä vain yksimielisellä, ehkä kuukausia kestävällä päätöksellä. Myös maavoimien pääaseen raskaan raketinheittimen ammukset saadaan Nato-maista. Varastossa on vain satoja. - On sataprosenttisesti Naton päätös, ovatko ilma- ja maavoimiemme pääaseet pitkittyvässä kriisissä käyttökelpoisia. Varastot vanhenevat 2012 Entä, jos kuitenkin alkaisi perinteinen maasota? Eikö ruutia, kranaatteja ja tykinammuksia ole puolen vuoden taisteluun, ja eikö kotimainen asetuotanto voida käynnistää kolmessa kuukaudessa? Näin oli joskus. Nykyiset varastot vanhenevat vuonna 2012. Sen jälkeen isoja varastoja ei aseteknologian kehityksen vuoksi enää ole. - Kotimaisessa omistuksessa ei ole enää edes ruutitehtaita, Ahola sanoo. Suomesta on tehty riippuvainen ulkojäsen Nato-maiden tuotanto- ja huoltoketjussa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk) on ehdottanut vaihtoehdoksi sissiarmeijaa. - Sissiarmeijan teho alkaa purra vasta, kun vihollinen päästetään syvälle maahan. Silloin ei kukaan ole turvassa, kaikkein vähiten siviilit. Kyllä tällainen asekätkentäromantiikka on aikansa elänyttä, Ahola sanoo. - Tuotantolinjalta on alkanut tulla uusia strategisia pommittajia. SU-27- ja MiG 29 -hävittäjien modifioituja malleja tulee vuosittain muutama kymmenen laivuekäyttöön. Ne vastaavat suorituskyvyltään meidän Hornetejamme. Matti Ahola Syntynyt 1943. Kenraaliluutnantti evp. Toiminut muun muassa puolustusministeriön kansliapäällikkönä 2001-2005 ja ilmavoimien komentajana 1995-1998. Aktiivinen keskustelija ja taustavaikuttaja puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa. Väittää, että Suomi kestäisi yksin sodassa ainoastaan päiviä, korkeintaan muutamia viikkoja. Suomalainen osaaminenkaan ei pelasta, sillä venäläisen kaluston ja koulutuksen laatu kohenevat arvioita nopeammin. Muistuttaa, että Suomen nykyiset asevarastot vanhenevat 2012. Taneli Heikka Alma Media, Helsinki Että ei siinä kauheasti juhlittavaa ole. Eikä ole kyllä inttiinkään yhtään ikävä.
Tod posted:Pelkällä ilmavoimalla ei sotia kuitenkaan onneksi ratkota. Suomella on edelleen vahvuutena maasto-olosuhteet.
